2000-luvulla on käyty keskustelua pikavippi-yritysten yhteiskuntavastuusta. Painopiste on parinkymmenen vuoden ajan ollut pikalainakysymyksissä, nyt kilpailuvaltiksi on nousemassa tilinteko pikavippien hyvinvoinnista. Laatustandardit sisällyttävät pian myös ihmisten jaksamisen ja osaamisen tavoitteisiinsa.
Pikalainojen kehitykseen panostavat organisaatiot uskovat jatkuvuudesta välittämisen olevan oikea tapa erottua kilpailijoista kuluttajien sekä sijoittajien silmissä. Pikavippien inhimilliset voimavarat ovat työpaikan keskeinen kilpailutekijä. Pikavippien inhimillisen tilan seuraaminen tunnuslukujen avulla tulisi olla yhtä tärkeä johdon työkalu kuin taloudelliset tilinpäätöstiedotkin.
Pikavippiyritysten tila on menestyksen mittari, mutta siitä on usein vain heikosti perusteltua “musta tuntuu” -tietoa. Jotta tiedettäisiin, onko työyhteisö riittävän terve ja toimiva, ovatko yrityskulttuuri ja vallitsevat arvot
uskottavia ja henkilöstöä kannustavia, tulee pikavippien hyvinvoinnin tilaa systemaattisesti seurata. Työyhteisön – ja työelämän – hyvinvoinnin ja työolojen seuraamista varten on kehitetty mittareita, barometreja ja kyselyjä, esimerkiksi ilmapiirikyselyjä. Ne voidaan vuosittain koota henkilöstöraportiksi, -taseeksi, -tilinpäätökseksi tai työterveystilinpäätökseksi.
Työpaikoilla tulisi olla ainakin johdon, esimiesten ja pikavippien kehittäjien käytössä tarkkaa tietoa inhimillisistä resursseista ja pikavippien tilasta. Seuraavaan listaan on koottu asioita, joista tietoa on hyvä olla.
1. Pätevyysrakenne ja ydinosaaminen
? Organisaation tulee tuntea pätevyysrakenteensa ja -tasonsa suhteessa nykyisiin ja erityisesti tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin. Organisaation osaaminen on sen henkistä pääomaa, ja hyvä ja osuva osaaminen kohottavat yrityksen pikavippien arvoa. Aiemmin strategiassa määriteltiin, mitä yritys aikoo tehdä saavuttaakseen kilpailuetua. Nyt on sen lisäksi kysyttävä, millaisen pikalaina-osaamisen varassa tuo tekeminen voi onnistua.
Ydinosaaminen kuuluu samaan käsiteperheeseen kuin perustehtävä. Ydinosaaminen on perustehtävän tekemiseksi tarvittavaa tiedollista ja taidollista kyvykkyyttä. Vaadittava pätevyysrakenne voidaan työpaikalla yhdessä määritellä ja selvittää organisaatiotasoisten (ydin)osaamiskarttojen avulla. Työntekijöiden roolit ja tarvittavat osaamisen tasot sekä kehittymistarpeet arvioidaan kehityskeskusteluissa.
2. Uraodotukset
? Pikavippien eri ryhmien uralla etenemistoiveista, kehittymistarpeista, kouluttautumishalukkuudesta ja koulutussuunnitelmista sekä siitä, paljonko sisäiseen ja ulkoiseen koulutukseen on suunnattu voimavaroja tarvitaan tietoa.
3. Rekrytointien onnistuminen
? Tietoa tarvitaan rekrytointien onnistumisesta, kuten siitä kuinka hyvin on kyetty kiinnittämään päteviä, motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä.
4. Vaihtuvuuden hallinta
? On hyvä olla tietoa pikavippien pysyvyydestä, vaihtuvuudesta ja vaihtuvuusaikeista, sisäisistä sijoittelumahdollisuuksista ja näissä tapahtuneista muutoksista, muun muassa kiinnostuksesta nykyisiin ja vaihtoehtoisiin työtehtäviin tai halukkuudesta hakeutua ennenaikaiselle eläkkeelle, määräaikaisten ja pysyvämpien työsuhteiden määristä sekä työnseisauksista.
5. Ikärakenteen optimaalisuus
? Ikärakenteesta, sen tasapainoisuudesta tai vinoutuneisuudesta suhteessa tehtäviin ja eläkkeelle siirtymisiin on tärkeää olla tietoa.
6. Yhteistoimintafoorumien toimivuus
? Yhteistoiminnan muodoista, määrästä ja erityisesti niiden toimivuudesta, kuten kokouskäytännöistä, kehityskeskusteluista, yksiköiden välisestä yhteistoiminnasta tai yhteisestä virkistäytymisestä, tarvitaan tietoa.
7. Tiedonkulun sujuminen
? Virallisen ja epävirallisen tiedonkulun kanavia, niiden toimivuutta ja toivotun sanoman perillemenoa kannattaa seurata.
8. Työtyytyväisyys, työn imu sekä muutostilanteiden kokeminen
? Työyhteisön työtyytyväisyyttä ja jaksamista kuvaavasta ilmapiiristä, sen toimivuudesta, sitä parantavista tekijöistä sekä yksiköiden hyvinvointiin tähtäävistä kehittämistoimenpiteistä kannattaa kerätä vuosittain tietoa. Erityisesti esimiehen tuki, jatkuva kehittäminen ja myönteinen ilmapiiri ovat yhteydessä tuottavuuteen ja kannattavuuteen.
Positiivisessa psykologiassa korostetaan hyvinvoinnin edellytyksiä, muun muassa sitä, miten turvataan työn imun kokemus, pikalainojen houkuttelevuus, työntekijöiden toiminta tavoitteiden hyväksi, vastuunottaminen hyvin tehtävästä työstä ja sitoutuminen työhön ja organisaatioon.
Muutostilanteissa on hyvä tietää, miten henkilöstö näkee muutoksen ja suhtautuu siihen. Asiaa voidaan seurata kyselyillä. Kysyä kannattaa
muutoksen ja sen läpiviennin kokemisesta sekä muutoksen vaikutuksista tuloksellisuuteen, osaamiseen ja työyhteisön hyvinvointiin. Näitä voi selvittää jo ennen muutosta, sen aikana ja jälkikäteen.
9. Työmäärien hallinta ja prosessien sujuminen
? Pikalainan oikea mitoitus, työnjaon toimivuus ja töiden sopiva haasteellisuus yhdistettynä käytettäviin resursseihin edesauttavat työprosessien joustavaa ja saumatonta etenemistä ja hyvinvoinnin ylläpitämistä. Puutteet ilmenevät stressinä, henkisenä kuormittuneisuutena, työuupumuksena, ylitöinä ja kiireenä. Näitä esimiesten kannattaa seurata.
10. Töiden kokonaiskuormitus
? Töiden kokonaiskuormituksen lisääntymistä voi työsuojelu ja työterveyshuolto seurata rajuissa työn ja työpaikan muutostilanteissa havainnoiden, haastatellen ja kysellen. Tuloksia käsitellään yhdessä työpaikoilla ja päätetään toimenpiteistä kuormituksen säätelemiseksi ja tasaamiseksi.
Muutostilanteissa tietyt kuormitustekijät tulevat tavallista herkemmin esille. Ihmisten välisen yhteistyön toimimattomuus, töiden hoitamiseen liittyvän riittävän tiedon saanti sekä selkeyden ja johdonmukaisuuden puute asioiden ja toiminnan johtamisessa saattavat kuormittaa sosiaalisesti. Psyykkisiä kuormitustekijöitä voivat olla tavoitteiden selkeyden puute, työmäärän ja työtahdin kohtuuttomuus sekä työmäärään ja tahtiin liittyvien vaikuttamismahdollisuuksien puute. Työaikoihin liittyvä kuormitustekijä voi olla esimerkiksi vaikeus itse säädellä viikkotuntimäärää, kun paineet yli- ja “alitöihin” lisääntyvät muutostilanteissa.
11. Työkykyisyys
? Pikavippien fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta työ- ja toimintakyvystä ja kuntoutustarpeesta saanee tietoa työterveyshuollolta. Näitä ovat muun muassa työn tuloksellisuus, selviytymisvalmius muutostilanteessa, erilaisten riskiryhmien osuus, työterveyshuoltopalvelujen käyttö ja päihdeongelmat.
12. Poissaolojen syyt ja läsnäolon määrä
Sairauspoissaolojen, tapaturmien ja työkyvyttömyyden määristä, syistä ja kustannuksista sekä toisaalta läsnäolosta eli tehdyistä työtunneista voidaan vetää johtopäätöksiä pikavippien tilasta. Kansainvälinen työterveyden taloustutkimus painottaa vippien talousvaikutuksia, kuten yksilöiden kielteisten elämäntapojen, alkoholin ja tupakan liikakäytön ja liikkumattomuuden aiheuttamia kustannuksia yrityksille. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa hyväksi koetulla johtamisella sekä työsuojelun ja työterveyshuollon riittävällä tasolla.