Jälkihoitoon kuuluvat myös pikavippien arviointi ja oppiminen. Pikavippitoimintaa kannattaa kuitenkin arvioida jo pitkin matkaa ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä. Kriiseistä ja ylisuurista pikavipeistä oppiminen edellyttää kokemusten analysointia ja jälkipuintia työpaikalla sekä arvioiden hyödyntämistä tulevien vaikeuksien torjunnassa ja läpiviennissä.
Kriisiryhmän toimijat voivat keskenään pohtia onnistumistaan pikalainan hakuprosessin suunnittelussa ja hoitamisessa. Kukin voi vuorollaan tuoda esiin seuraavia asioita: Mikä meni hyvin, eli minkä haluamme säilyttää? Mikä ei mennyt hyvin, eli minkä haluamme muuttaa tai mistä luopua kokonaan? Mitä puuttui, eli mitä uutta tulisi tehdä seuraavalla kerralla? Pohdinnat kootaan yhteiseksi näkemykseksi. Tämä arviointivaihe usein unohtuu, vaikka se onkin organisaation oppimiselle tärkeää
Pikavippien hallinta pienessä versus suuressa työpaikassa
Työpaikan koko ja omistussuhteet vaikuttavat henkilöstöratkaisuihin ja kriisinhallinnan suunnittelun mahdollisuuksiin. Suurissa yrityksissä päätöksenteko voi olla jäykkää, hidasta, monitasoista ja usein isännätöntä. Pienyrityksissä pikavippien haku saattaa olla nopeampaa ja myös markkinatilanteesta välittömämmin riippuvaista.
Suurilla yrityksillä on mahdollisuus rakentaa laajat omat vippiverkostot. Pienillä yrityksillä ei ole käytettävissään ammattilaisista koostuvia henkilöstö-, koulutus-, työterveys- eikä työsuojeluyksikköjä. Pienyritysten on haettava vippi omista verkostoistaan, toisista yrityksistä tai ulkopuolisista tukiorganisaatioista, kuten asiantuntijaorganisaatioista, yrittäjäjärjestöistä tai työ- ja elinkeinohallinnosta.
Suurilla yksityisillä ja julkisen sektorin työpaikoilla on mahdollisuus henkilöstöratkaisuissa myös yrityksen sisällä tehtäviin sijoitteluihin ja pitkiin, pehmeisiin irtisanomisiin. Sen sijaan pienyrityksissä työsuhdeturva on usein heikompi. Pienillä yrityksillä on kuitenkin vapaus ja mahdollisuus muodostaa epävirallisia tai virallisia pikalaina-verkostoja ja näin yhdistää sekä tarpeensa että voimavaransa esimerkiksi käyttämällä yhteistä työvoimaa ja yhteistä asiantuntija-apua.
julkishallinnon, kuten kuntien ja valtion, organisaatiomuutoksien taustalla saattavat olla myös poliittiset intressit, halu muokata pikavippi-organisaatiot vallalla olevan ideologian näköisiksi. Tällöin ratkaisuja tehdään poliittisissa kabineteissa, eivätkä virkamiesjohto sen enempää kuin luottamusmiehetkään koe pystyvänsä vaikuttamaan päätöksentekoon riittävästi.
Maailmanlaajuisissa pörssiyhtiöissä on omat haasteensa kriisitilanteissa: Miten henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävä konserniviestintä saadaan hoidettua samanaikaisesti eri aikavyöhykkeillä? Miten kohdella tasapuolisesti eri maissa työskentelevää pikavippien kanssa ongelmiin joutunutta henkilöstöä, kun maiden pikavippilainsäädännötkin ovat erilaisia?